Kaikki alkoi kun Bell keksi puhelimen ja Suomi katettiin puhelinlangoilla, joita pylväät pitelivät ilmassa.
Suomi katettiin myös keskuksilla
Kuvassa on Hernemäen kylän käsikeskus Luhangan kunnassa.
Kuvassa käsikeskus Laukaasta, joka toimi myöhemmin kunnan väestösuojelukeskuksessa.
Käsikeskukset toimivat kahdella eri tavalla. Kutsuläppä ja välkky-periaatteella. Puhelun tullessa joko läppä aukesi tai lamppu syttyi numeron kohdalla mistä puhelu tuli. Sentraalisantrat sitten ohjasivat puhelun oikeaan paikkaan.
Vasemmalla keskus Keski-Suomen puhelimen alueelta Jyväskylästä laajennusosineen.
Alla puolustusvoimien varakeskus Joutsasta.
Joutsan kunnan johtokeskus.
Puhelinkeskuksesta puhelu voitiin ohjata myös tilaajavaihteeseen, josta puhelu voitiin ohjata alanumeroihin.
Kuvassa 1930-luvulta Helsingistä yrityksen tilaajavaihde, joka liitettiin ensimmäiseen automaattikeskukseen, Helsingin Puhelinyhdistyksen keskukseen.
Alarivissä 1930-luvulta 3 Siemensin järjestelmäpuhelinta, joihin tuli 3 keskusjohtoa ja josta välitettiin puhelut alanumeroihin.
Tilaajavaihde eli välityskone Joutsenlammen lomakeskuksessa 1970-luvulla.
KAP 12 Televan valmistama rele tilaajavaihde.
KAP 12 Nokian valmistama digiajan tilaajavaihde.
Erilaisia tilaajavaihteita mm. Joutsan pankista ja verotoimistosta -80 – 2000-luvulta.